torstai, 16. toukokuu 2019

Tytöiltä kuultua

Tytöiltä kuultua:

 

 Kaikki karvanpoistokeinot ovat huijaavat uskomaan helppoon,

 kivuttomaan

karvanpoistoon: epilaattori, partakoneenterä, sakset, vaahdot ja nyt...

kylmävaha.

 

 Viikonloppuni alkoi kuin mikä tahansa viikonloppu. Tulin töistä kotiin

 ja

laitoin ruokaa. Sain ajatuksen - josta totisesti oli haittaa parin

seuraavan

tunnin ajan - käyttää lääkekaapissa oleva vaha pois. Siispä kylppäriin.

Kaivoin

esiin kylmävahapakkauksen: ei mitään kuumavahaklimppeja,  sen kuin vain

hierot

kirkkaita liuskoja käsissäsi, vedät ne erilleen ja kiinnität sääriisi

(tai mihin tahansa). Helppoa. Tuleekohan tästä hankalaa? Tarkoitan, en

ole mitenkään

tyttömäinen, mutta taivun sentään hiukan, joten kai tästä selvitään.

Uskoisin.

 

 Joten ohut liuska vain käteen. Siinä on kaksi liuskaa liimattuna

toisiansa

vastaan. Tarkoitus olisi hieroa sitä käsissä, jotta vaha lämpiää ja

pehmenee.

Keksin paremman idean:

 otin hiustenkuivaajan ja väänsin lämmöt täysille. Kylmävahaa, paskat

(voivoi

sentään, miten rumat sanat tulevatkin mieleen.) Ja sitten laitoin

vahaliuskan

reidelleni. Kiristin ihoa ja vedin... Okei, ei se mikään maailman

mukavin tunne

ollut, mutta ei pahakaan. Minähän selviän tästä! Joten seuraavaan

liuskaan vain,

ylöspäin..  Karvanpoistomestaruuskamppailu jatkukoon.

 

 Pikkupöksyt pois ja oikea jalka wc-istuimelle. Samaa menetelmää

 käyttäen

laitoin vahaliuskan bikinirajalle siten, että puolet häpyhuulista

peittyi aina

pakaraan asti (kyllä, liuskat ovat aika pitkiä). Syvä henkäys sisäänpäin

ja VETO! .... Kiesus, näkö meni pelkästä kivusta! ... Pikkuhiljaa aloin

hahmottaa

taas jotain. Voi hitto. Olin saanut irti vasta pari senttiä. Toinen

henkäisy ja

VETO! Miksi kaikki hämärtyy? Korvissa jumputtaa... Palaan pikkuhiljaa

normaaliin ja vilkaisen "palkintoani",  vahan peittämää turkkiani.

 

 Haluan voittaa ihokarvat. Pitelen vahaliuskaa kuin olympiavoittaja

kultamitaliaan. Mutta miksi ihmeessä liuskassa ei näy karvoja? Miksi

vaha on

melkein kokonaan irronnut?

 Mihin ihmeeseen se on voinut joutua, jos se ei kerran ole liuskassa?

Hidas

kumartuminen, jalka edelleen wc-pöntöllä. Näen karvoja, siis niitä

karvoja, joiden piti olla vahaliuskassa. Kosketan. Tunnen. Kosketan

vahaa. Huudan hiljaisesti: EIIIIIIIII!!!

 

 Raavin kehoni intiimeintä, herkintä kohtaa, joka nyt on peittynyt

kylmävahalla ja sottaisilla karvoilla ja teen seuraavan ison erehdyksen.

Kuten

muistat, jalkani on edelleen wc-pöntöllä. Jotain on tehtävä. Joten jalka

lattialle.. ja sitten tajuan, että pari paikkaa meni umpeen. Vagina?

Tukossa.

Peräaukko? Tukossa. Mietin hiljaisesti, että toivottavasti ei  tarvitse

kohta

mennä kohta pytylle, sillä sitten pulpahtavat silmät päästä. Vaapun

ympäri kylppäriä ja mietin epätoivoisesti, mitä tehdä. Kuumaa vettä!

Kuuma vesi sulattaa vahan!

 Juoksutan ammeeseen niin kuumaa vettä  kuin siedän ja astun veteen.

 Vaha

sulaa ja minä voin varovasti raapia sen pois... ?

 

 Väärin! Menen ammeeseen - vesi on hieman kuumempaa kuin vankien

kidutuksessa

tai leikkausinstrumenttien steriloimisessa käytetään - ja istun alas.

Mikään ei

ole pahempaa, kuin liimata torttu umpeen - paitsi se, että se lisäksi

kiinnittyy ammeen pohjaan polttavan kuumassa vedessä - mikä ei muuten

pehmennä

vahaa.

 

 Joten olen jumissa ammeessa, sananmukaisesti. Soitan ystävälleni

Tanjalle,

joka jätti kosmetologikoulun kesken, joten hänen täytyy tietää, miten

vaha saadaan irti. Ei ole oikein hyvä aloittaa keskustelua lauseella

"peppuni ja pimppuni on liimautunut ammeeseen". Tanja halusi tietää

tarkasti, missä kohtiin

peppuani vaha on. "Onko kyse poskesta vai ryppynauhasta" hän kysyi. Eikä

edes

yrittänyt kätkeä hihitystään. Kerroin hänelle koko jutun.

 

 Hän käski soittaa valmistajan asiakaspalveluun, jonka numeron löytyy

vahapaketista. Mutta käski myös keksiä hyvän peitetarinan.  "Tajuathan",

hän

sanoi, "ett> ä jos johonkin asiakaspalveluun soittaa tämmöinen tapaus, ne

käskevät odottaa hetken ja nauhoittavat puhelun. Päädyt vielä radioon

tai internettiin, jos kerrot suoran totuuden."

 

 Siinä kun mietimme eri vaihtoehtoja, päädyn repimään vahaa irti

partahöylällä.

Luoja, mikään ei tunnu niin hyvältä, kuin liimata torttu umpeen vahalla,

keittää se kuumalla vedellä ja kiinnittyä kylpyammeeseen ja SITTEN repiä

vaha

höylällä veks! Keskustelun aikana (joka oli jo liukunut muille

raiteille) löysin  paketista voidetta, jolla liiat vahat voi irrottaa.

Kokeilin sitä ja

aloin kiljua riemusta: se toimii!

 

 Lopetin puhelun, jonka jälkeen sain kaiken vahan pois. Paitsi että

kiukukseni

huomasin... karvat on edelleen paikallaan. Ajelin ne kaikki pois

höylällä. Minähän olin jo täysin turta siinä vaiheessa. Vahapaketin

laitoin takaisin lääkekaappiin, eihän sitä koskaan tiedä, milloin sitä

tarvitaan.

Esimerkiksi,

jos vaikka viikset alkavat kasvaa!

 

 Huomenna aion värjätä hiukseni.

perjantai, 7. syyskuu 2007

Kukkasia

(mies ) Ostin sulle kukkasia.
- (vaimo ) Jaa. Miksi?
- No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- Onko tapahtunut jotain?
- Ei. Miten niin?
- No kun ostit kukkia.
- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä
perusteella?
- No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia ja kun
ne sattui eteen ja oli halpoja.
- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoitaa meidän suhteeseen.
- No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- EN!
- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.
- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
- Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru.
- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
- Täh? No haluan ostaa!
- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia?
Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
- No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli. Ja
just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä.
- Sä et siis halua mua?
- Uskaltaakohan tähän vastata?
- Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.
- No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.
- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.
- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä
ostin
vaan kukkia.
- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies
haluaa
huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
- Niin just! Sitä mä yritin selvitää!
- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on joku
juju.
- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain
ruokaa?
- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukka puskan kanssa ja sitten kysyt
onko
jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten palvelemassa ja
pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä huuda
koko aikaa.
- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni että tuon
huomasit että mä teen aina ruokaa?
- Mä en sano nyt mitään.
- Niinkuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
- No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin.
- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
- Jaa tuomalla kukkia?
- Niin!
- No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia..
- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.

Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo
aloittaa:

- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata
kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat
ryypätä!?!

torstai, 6. syyskuu 2007

NAULA AIDASSA

Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle
pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti malttinsa
hänen
tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan. Ensimmäisen päivän naula saalis
oli 37 naulaa.

 Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja
päivittäin naulojen lukumäärä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa
hillitä itsensä kuin takoa nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan.
Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti että poika vetäisi aidasta pois
yhden naulan jokaisena sellaisena päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.

Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa isälleen, että
hän oli poistanut kaikki naulat. Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo.
Hän sanoi: "Olet tehnyt hienoa työtä, poikani, mutta katsopas aidassa olevia
reikiä.
Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi sanomat sanat jättävät
juuri tämänlaisia arpia. Voit iskeä "veitsen" toiseen ihmiseen ja vetää sen
ulos.
On ihan samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi - haava on yhä
olemassa." Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin. Ystävät ovat tosi harvinaisia
jalokiviä. He saavat sinut hymyilemään ja rohkaiset sinua onnistumaan.He
kuuntelevat meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata
sydämensä meille.

sunnuntai, 2. syyskuu 2007

Öljynvaihto-ohjeet

Öljynvaihto-ohjeet miehille ja naisille

A. Naisille

1. Ajetaan huoltamolle, kun edellisestä öljynvaihdosta on kulunut korkeintaan 15000 km.
2. Juodaan kahvit.
3. Maksetaan kassalle, lähdetään ajamaan.

Kustannukset: öljynvaihto 200mk, kahvi 5mk, yhteensä 205mk.

B. Miehille

1. Ajetaan varaosaliikkeeseen, ostetaan öljyä, suodatin, puhdistusainetta ja uusi Wunderbaum yhteishintaan 150mk.
2. Huomataan, että jäteöljysäiliö on täynnä. Ei jakseta ajaa ongelmajätepisteeseen vaan kaadetaan öljyt pihan perällä olevaan kuoppaan.
3. Avataan kalja, juodaan.
4. Nostetaan auto pukeille. Etsitään ensin tunkkia 30 min.
5. Löydetään tunkki pojan polkuauton alta.
6. Avataan lohdutukseksi uusi kalja, juodaan.
7. Työnnetään jäteöljyastia auton alle.
8. Etsitään sopivaa ruuviavainta.
9. Luovutetaan, otetaan säädettävä jakoavain.
10. Avataan ruuvi.
11. Pudotetaan ruuvi kuuman öljyn sekaan. Sotketaan öljyä joka paikkaan.
12. Siivotaan sotkut.
13. Avataan taas yksi kalja ja katsellaan öljyn valumista.
14. Etsitään pihtejä suodattimen vaihtoa varten.
15. Luovutetaan. Väännetään suodatin irti ruuviavaimella.
16. Kaljaa.
17. Kaveri tulee käymään. Tyhjennetään kaljakori ja päätetään lopetella öljynvaihto huomenna.
18. Seuraava päivä. Vedetään jäteöljyastia auton alta.
19. Siivotaan kohdassa 18 syntyneet öljyroiskeet.
20. Kaljaa - ei kun nehän juotiin eilen.
21. Käydään ostamassa kaljaa.
22. Tungetaan uusi suodatin paikoilleen ja sotketaan se öljyyn.
23. Kaadetaan litra öljyä moottoriin.
24. Muistetaan kohdassa 11 mainittu ruuvi.
25. Etsitään ruuvia jäteöljyastiasta.
26. Muistetaan, että jäteöljy ruuveineen on kaadettu pihan perälle.
27. Juodaan kaljaa.
28. Kaivetaan kuoppa auki, etsitään ruuvi.
29. Löydetään ensimmäinen öljylitra autotallin lattialta.
30. Juodaan kaljaa.
31. Pohjaruuvia kiristettäessä lipsautetaan avain ja lyödään rystyset öljypohjaa vasten.
32. Vaiheen 31 johdosta lyödään pää autotallin lattiaan.
33. Kiroillaan raivokkaasti.
34. Heitetään ruuviavain menemään.
35. Kiroillaan vielä 10 minuuttia, koska avain on osunut autotallin seinään kiinnitetyn Miss Joulukuun vasempaan meijeriin.
36. Kaljaa
37. Puhdistetaan kädet ja otsa, pysäytetään verenvuoto ja sidotaan haavat asianmukaisesti.
38. Kaljaa
39. Kaljaa
40. Kaadetaan neljä litraa öljyä koneeseen.
41. Kaljaa
42. Otetaan auto alas pukeilta.
43. Hajotetaan samalla tunkki.
44. Peruutetaan auto ulos, että saadaan kohdan 23 öljy siivottua.
45. Kaljaa
46. Koeajolle
47. Tien sivuun ja puhaltamaan.
48. Ajoneuvo hinataan pois.
49. Maksetaan sakot ja hinauskulut sekä lunastetaan auto ulos häkistä. 

Kustannukset: tarvikkeet 150mk, rattijuopumuksen oheissakko 1000mk, hinauskulut 500mk, kaljat 200mk Yhteensä 1850mk.

sunnuntai, 2. syyskuu 2007

Kesäleirillä

Tässä erään vesselin iloinen kirje vanhemmilleen kesäleiriltä.
 Lukekaa, innostukaa ja lähettäkää lapsenne ensi kesänä leirille!

 Rakkaat isä ja äiti!
 Partionjohtajamme käski kirjoittaa vanhemmille siltä varalta, että
 näitte uutisissa jutun tulvasta ja olette huolissanne. Meillä on
 kaikki OK!

 Vain yksi teltta ja kaksi makuupussia huuhtoutui tulvassa.
 Onneksi meistä ei kukaan hukkunut, koska olimme juuri silloin
 vuorella etsimässä Samia.

 Ai niin, ole kiltti ja soita Samin äidille ja kerro, että Sami on
 ihan kunnossa. Sami ei itse pysty kirjoittamaan sen kipsin takia.
 Minä pääsin pelastajien mukaan jeepin kyytiin. Se oli kivaa. Emme
 olisi koskaan löytäneet Samia sieltä pimeästä metsästä ilman sitä
 salamointia.

 Partionjohtaja Ville oli Samille vihainen siitä, että hän oli
 lähtenyt yksinään metsään samoilemaan, eikä ollut kertonut
 kenellekkään. Sami sanoi, että kertoi, mutta se oli tulipalon
 aikaan, että ehkä Ville ei kuullut.

 Tiesitkö, että jos tuleen heittää bensakanisterin se räjähtää? Märät
 puut eivät palaneet, mutta yksi teltta paloi, ja myös joitain meidän
 vaatteitamme.
 Jari näyttää hassulta kunnes sen tukka kasvaa takaisin.

 Tulemme kotiin lauantaina jos partionjohtaja Ville saa auton
 korjattua.
 Se kolari ei oikeasti ollut Villen syytä. Jarrut toimivat ihan hyvin
 silloin kun lähdettiin. Partionjohtaja Ville sanoi, että niin
 vanhassa autossa on aina jotain vikaa, siksi siihen ei kai saanut
 kaskoakaan.

 Meidän mielestämme se auto on tosi makea. Ville ei välitä vaikka se
 likaantuisi ja joskus kun on oikein kuuma me saamme istua puskureilla.
 Auto on melko kuuma kun 10 ihmistä istuu sisällä. Saimme istua
 vuorotellen peräkärrissä kunnes liikkuvan poliisinmiehet pysäyttivät
 meidät ja kielsivät sen.

 Partionjohtaja Ville on tosi mukava mies.
 Älä huolehdi, hän on ihan hyvä kuski. Itse asiassa hän opettaa
 Teuvoa ajamaan vuoristoteillä missä ei ole juurikaan liikennettä.
 Täällä näkyy vain tukkirekkoja.

 Tänä aamuna me pojat olimme sukeltelemassa kiviltä ja uimassa
 järvessä. Oli hassua kun Ville joutui vahtimaan meitä, koska meillä
 ei ollut uimahousuja (ne paloivat teltoissa). Partionjohtaja Ville
 ei päästänyt minua järveen, koska en osaa uida ja Samia pelotti,
 että hän ei pysy pinnalla kipsinsä kanssa. Niinpä me saimme mennä
 kanootilla melomaan järvelle. Se oli hienoa, kanootista näki järven
 pohjalla tulvassa irronneita puita.

 Partionjohtaja Ville ei ole sellainen juntti kun muut. Se ei edes
 suuttunut kun unohdimme pelastusliivit. Villellä menee paljon aikaa
 auton korjaamiseen, niin, että me yritämme häiritä häntä niin vähän
 kuin mahdollista.

 Hei arvaa mitä? Saimme kaikki ensiapupassit. Kun Teemu sukelsi
 järveen ja sai haavan käteensä me saimme kaikki nähdä kuinka
 kiristysside toimii.Valto ja minä oksensimme, mutta partionjohtaja
 Ville sanoi, että se johtui varmaan ruokamyrkytyksestä, kun se kana
 oli seisonut pöydällä jo jonkun aikaa. Hän sanoi, että hekin
 sairastuivat vankilaruuasta juuri niin. Olipa hyvä, että päästivät
 sen sieltä pois meidän leirillemme. Hän sanoi, että oppipahan
 ainakin miten hoitaa hommat paremmin vankilassa.

 Ai niin, mikä on pedofiili?

 Hei, nyt pitää mennä. Menemme kaupunkiin postittamaan kirjeet ja
 ostamaan luoteja. Älkää olko huolissanne me olemme kunnossa!

 Terveisin: Janne

 PS. Milloin olen saanut jäykkäkouristuspiikin?
  • SinglesImage Hosted by ImageShack.usXanga Counter

    Shot at 2007-07-25
  • ruiske.jpg
  • nappi2.jpg
  • 160-3.jpg
  • BPB2.jpg
  • Image Hosted by ImageShack.us
  • tyylilla2.jpg


     

  • Blogi-arkisto

  • Tagipilvi